Minulla on ollut ilo työskennellä Erilaisten oppijoiden liiton kanssa läheisesti viime keväästä lähtien, kun yhteinen projektimme Vertaislive käynnistyi. Itselläni on lukivaikeus, ja Vertaisliven myötä olen päässyt kartoittamaan tietämystäni oppimisvaikeuksista. Perehtyessäni siihen, miten lukivaikeuksisten ihmisten aivot toimivat, jos ne eivät kerran lue samalla tavalla kuin muut, mieleeni ilmestyi kysymys: Miksi minä olen kuullut aina puhuttavan, että Albert Einstein, Pablo Picasso, Henry Ford, Leonardo da Vinci ja Agatha Christie menestyivät lukivaikeudesta huolimatta – miksi ei lukivaikeuden ansiosta?
Lähdetään liikkeelle siitä, että fMRI:llä (toiminnallisella magneettikuvauksella) on saatu selville, että lukivaikeuksiset aivot suorittavat lukemisen eri tavalla kuin muiden aivot. Lukivaikeutta tutkineet ovat arvioineet, että kyseessä on neurologinen variaatio, jota esiintyy noin 10% ihmisistä (prosenttiosuus vaihtelee lähteittäin 8–20 % välillä). Jos lukivaikeus olisi vain haitta, miksi moinen hidaste ei ole karsiutunut pois? Jos meidän lukivaikeuksisten aivot prosessoivat lukemista vaikeamman kautta, voisiko olla jotain, mistä ne suoriutuvat helpommin? Ehkä jopa paremmin?
Listaan seuraavaksi viisi syyntä, miksi sinun kannattaa iloita, mikäli sinulla on lukivaikeus ja mikäli olet neuronormaali, miksi kannattaa haalia tiimiin lukivaikeuksinen.
1. DIVERSITEETTI
Meillä dysleksiapiireissä puhutaan neurodiversiteetistä, mutta ei mennä siihen nyt sen tarkemmin. Viime vuosina on tullut säännöllisin väliajoin uutisia tutkimuksista, joissa on havaittu diversiteetin lisäävän luovuutta ja parantavan tulosta. Maalaisjärkeillen ajatuksen voi esittää siten, että jos kaikki ovat jengissä kovin samanmielisiä, niin sitä on helppo olla sokeita yhdessä, kun kukaan ei kyseenalaista. Diversiteetti eli monimuotoisuus mahdollistaa asioiden tarkastelun erilaisista lähtökohdista ja kulmista, jolloin mahdolliset virheet tulee helpommin havaittua.
2. HAHMOTUSKYKY / HOLISTINEN AJATTELU
Oxfordin yliopiston tutkija John Stein on kertonut, kuinka lukivaikeuksisilla on havaittavissa muita parempi hahmotuskyky. Stein puhuu holistisesta ajattelusta. Tämä näkyy kaavojen tunnistamisessa, kokonaisuuksien ymmärtämisessä ja kompleksisten kokonaisuuksien hallinnassa. Vuonna 2014 Briteissä nousi otsikoihin maan tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu (GCHQ), kun se palkkasi 120 lukivaikeuksista työntekijää terrorismin vastaiseen työhön. Arkkitehtien keskuudesta löytyy paljon lukivaikeuksisia, kuten Alvar Aalto. Voisi myös ajatella, että valtionjohtajalle olisi hyötyä isojen asiakokonaisuuksien hahmotuksesta, ja niissä hommissahan on ollut paljon lukivaikeuksisia, kuten Winston Churchill, John F. Kennedy, George Washington, Abraham Lincoln, Woodrow Wilson, Lyndon Johnson, Erna Solberg... (Kaarle XVI Kustaa – en ole rojalisti, siksi sulkeissa)
3. LUOVUUS
Tämä on varmaan asia, joka tulee monelle mieleen lukivaikeuksisista, heidän luovuutensa. Luovilla aloilla lukivaikeuksisten määrä on korostunut. Moni äkkiseltään mutuilee, että tämä johtuu siitä, että kun lukeminen on vaikeaa, niin lukivaikeuksiset keskittyvät sitten muihin asioihin, esim. luovuutta vaativiin töihin. On kuitenkin havaittu, ettei kyse ole vain tästä, vaan lukivaikeuksisten aivot saattavat lähtökohtaisesti taipua paremmin luovuutta vaativiin tehtäviin. Luovuutta on se, että osaa nähdä jotain, mitä ei vielä ole. Steve Jobs, Thomas Edison, Richard Branson ja Henry Ford olivat myös lukivaikeuksisia. On myös havaittu, että lukivaikeuksisilla on kykyjä lateraaliseen ajatteluun, mistä on etua ongelmanratkaisussa. Lukivaikeuksisten taiteilijoiden joukosta nostettakoon John Lennon, Cher, Jim Carrey, Whoopi Goldberg, Andy Warhol, F. Scott Fitzgerald ja Ludwig van Beethoven.
4. TEHOKKUUS
Lukivaikeuden kanssa ihminen on pakotettu keksimään kompensointikeinoja. Miten oppia oppimaan, kun se koulussa mainostettu lukeminen ei suju? Miten tehostaa viestintää, jotta käsiteltävä teksti on helposti ymmärrettävissä? Tämä on asia, joka nousee jatkuvasti esiin, kun juttelen eri aloilla työskentelevien lukivaikeuksisten kanssa, heillä on välineitä, jotka tekevät työskentelystä selkeää ja näin ollen tehokasta. Voisiko lukivaikeuksinen tuoda työyhteisöönsä käytäntöjä, jotka tehostaisivat kaikkien työskentelyä?
5. ASENNE
Sain viime viikolla jututtaa taloustieteiden tohtoria Carita Eklundia hänen lukivaikeudestaan. Eklund painotti sitä sisua, mitä lukivaikeus voi parhaimmillaan lukivaikeuksisessa sytyttää. Sitä periksiantamatonta asennetta. Tähän mielestäni oiva esimerkki on tunnetusta lukivaikeuksisesta on Erin Brockovich, siinä on ollut asenne kohdallaan! Yrittäjistä löytyy paljon lukivaikeuksisia ja Tulip Financial Research tutkijoiden mukaan self-made miljonäärien keskuudessa lukivaikeuksiset ovat yliedustettuina.
Jokainen lukivaikeuksinen on erilainen ja se miten lukivaikeus ilmenee, vaihtelee paljon.
Jokainen lukivaikeuksinen on erilainen ja se miten lukivaikeus ilmenee, vaihtelee paljon. Tämä kirjoituksen tarkoituksena ei ole painostaa kaikkia lukivaikeuksisia Einsteiniksi vaan tuoda esiin mahdollisia neurospessuuden positiivisia puolia (negatiivisista kyllä kuulee). Minä olen lukivaikeuksinen, olen siis neurologisesti erilainen kuin valtaosa eli neurospessu. Minun aivoni toimivat toisella tavalla kuin valtaosan, ja jossain tilanteissa minulla on etulyöntiasemassa ja jossain häröni on rasite. Tämän tiedostaminen auttaa minua hyödyntämään omia taitojani paremmin.
Tällä viikolla (5.-9.10.2020) vietetään kansainvälistä Dysleksiaviikkoa, jonka teemana tänä vuonna on lukivaikeus työelämässä. Tiedän, että moni piilottelee lukivaikeuttaan töissä, koska pelkäävät taakan leimaa. Kirjoituksellani toivon lisääväni tietoutta lukivaikeudesta myös heidän keskuudessaan, joita asia ei henkilökohtaisesti kosketa. Näin työpaikoilla voitaisiin nähdä myös lukivaikeuden mahdollisuudet.