Kolme Helsingissä toimivaa naisverkostoa, Future Female, Howtomo ja Ladies, Wine and Design, viettää tänään pikkujoulujaan Hotel Havenissa ja minulla on kunnia saada puhua tilaisuudessa. Suuri kunnia! Pidän todella siitä, että tällaisia naisverkostoja on olemassa. Tarpeeseen on vastattu käärimällä hihat. Sen sijaan, että jokainen rämpisi tahollaan, on yhdistetty voimat ja alettu luomaan uutta.
Suomessa eniten tekemistä tasa-arvon suhteen on kulttuurissa. Siinä miten ymmärrämme ympäristöämme ja olemme osa sitä. Siinä miten ja kenen tarinoita kerromme. Mitä kuvia ja malleja toistamme. Lakien ja säädösten avulla voidaan toki vaikuttaa, mutta minä uskon ruohonjuuritason voimaan, kun lähdemme muovaamaan kulttuuria.
POSITIIVISEN KAUTTA UUTTA KOHTI. Tasa-arvosta puhuminen jää valitettavan usein toistamaan siihen liittyviä epäkohtia. Niiden havainnoiminen ja tiedostaminen on äärimmäisen tärkeää! Iloitsen kuitenkin siitä tavasta, miten näiden naisverkostojen tapahtumissa keskitytään epäkohtien sijaan korostamaan osaamista, mahdollisuuksia ja verkostoitumisen arvoa. Näille foorumeille tuo asenne on täysin oikea. Ne antavat inspiraatiota ja energiaa. Me emme tarvitse ahtaiden lokeroidemme seinien esittelyä vaan toisiamme, ymmärtääksemme lokeroiden itsessään jo olevan harhaisia.
UUTTA SYNTYY TEKEMÄLLÄ TOISIN. Olen osallistunut viimeisen reilun vuoden aikana sekä Howtomon että LWD:n tapahtumiin ja suurinta antia on ollut nähdä kaltaisiaan naisia. Minä en ole yksin, muitakin kiinnostaa verkostoituminen, uran eteenpäin vieminen ja itsensä kehittäminen. On muitakin aktiivisia naisia, jotka ovat uteliaita omia mahdollisuuksiaan kohtaan. Ja tottakai heitä on! Niukkuus naispuolisissa esikuvissa on vain muodostanut minulle virheellisen kuvan.
Olen blogissani (www.vahvankaltaista.com) kertonut jonkun verran lapsuuteni ja nuoruuteni esikuvissa. Madonnan esittämä Evita, Mulan, Shakira ja Sonja Lumme. Jossain kohtaa parikymppisenä lähes kaikki esikuvani vaihtuivat miehiin. Muutoksen taustalla oli ajatus siitä, että naisissa ei ole sitä tarvittavaa poweria, mitä minä haluaisin itsessäni lietsoa, ja siten sitä tulisi olla myös esikuvillani. Miten älytöntä!
Uskallan paljastaa oman hölmöyteni, koska olen aika varma, etten ole tämän asian kanssa yksin. Tilanne on onneksi nykyään toisin. Nykyään esikuvissani ja omissa voimahahmoissani on diversiteettiä, mutta yhteistä heissä on oman tahdon ja osaamisen kunnioitus, ja halu päästä jakamaan sitä osaamistaan meidän kaikkien iloksi.
NAISVERKOSTOT TEKEVÄT NÄKYVÄKSI sen, että eri aloilla ja eripuolilla yhteiskuntaa on aktiivisia ja tekeviä naisia. Meitä on, emmekä me ole yksin. Vaikka näiden verkostojen pääpaino on tiedon jakamisessa, osaamisen boostauksessa ja vertaistuessa, olen äärimmäisen iloinen siitä, että siinä sivussa naisverkostot tulevat vahvistaneeksi paljon moninaisempaa kuvaa naisista, kuin mihin me olemme kulttuurissamme tottuneet. Ja se on upeaa, kippis!
Kirjoitettu 22.11.2017
